Isäni antoi meille vapaat kädet tehdä Pajulasta oma kesäpaikkamme. Tulemme täällä joka tapauksessa nyt useammin olemaan, koska mehiläistarhamme sijaitsee täällä ja paikka on idyllinen vaikka työleiri ei täältä tule loppumaan vähään aikaan. Mutta ei me työtä pelätä... (no hieman kyllä jännittää...)
Kaikki tilan rakennukset vaativat korjausta, lukuunottamatta pientä parakkimökkiä pihapiirissä, jonka eilen siivosimme ja sisustamme siitä ensin väliaikaisen tukikohdan ja lopulta se jää vierasmajaksi. Parakissa on erillinen makuuhuone, tupa minikeittiöineen, paikka wc:llekin olisi ja pieni ikkunaton huone varastoksi. Makuuhuoneessa on parisänky ja lapsille voimme tehdä pedin levittettävään sohvaan pienen tuvan puolelle.
Navetan haluamme myös korjata, koska haaveissa olisi että aikanaan voisimme kesät täällä viettää ja siirtää kanammekin tänne kesän ajaksi, ottaa kesälampaita ja ehkä tytölle jopa vuokraponi :) Matka kaupunkiin on noin 35 km eli ei ole ongelma työssäkäynnin kannalta kesäaikaan.
Pihapiirissä on myös pikkuinen saunarakennus ja huonokuntoinen vaja.
Työn lomassa voi onneksi nauttia kauniista näkymistä, kuten navetan kivijalkaa vasten kukkivasta juhannusruususta :)
Talossa on yksi asia ok. Se on uusittu peltikatto :) Kaikki muut rakenteet vaativat paljon työtä.
Ikkunoita on hajonnut, pokia lahonnut...
Eilen raivasimme raivaussahalla talon pihapiiriä ja talon ympäryksen. Kasvaa pajua ja siperianhernepensasta.
Talon idänpuoleinen pääty on huonoimmassa kunnossa. Ylähirsi on lahonnut, samoin toisen ikkunan alunen.
Toinen pääty näyttäisi olevan paremmassa kunnossa, toivotaan niin.
Sisällä on lattiat, romahtanut piippu ja tulisijat purettu jo aiemmin. Lattian purkuun syynä oli kellarin kivijalan romahtaminen ja sen myötä lattian tukien painuminen. Emme korjaa kellaria vaan jätämme sinne rossipohjan, mutta nyt pitäisi ratkaista, mitä eristeeksi ja miten uusimme lattian niin, ettei uusia kosteusongelmia tule. Eristeelle ei ole niin paljoa tilaa, kuin esim kotitalossamme, jossa purua mahtuu noin 50-60 cm kerros. Täällä rakenne on ollut sellainen (missä ei ole ollut kellaria), että hiekan päällä on ohut valu, sen päällä purua ehkä noin 15-20 cm ja tervapahvi jossain välissä on ollut, sitten siinä lattialaudat.
Kuten näkyy hommaa riittää ja monta asiaa pitäisi osata tehdä oikein, ettei tule sitten jälkikäteen ongelmia. Tällä hetkellä arvelemme, että selluvillaeristys voisi toimia riittävän tuuletuksen kannalta, sen alla tervapahvi tai sanomalehtipaperi estämässä vetoa, mutta päästämässä kosteuden haihtumaan.
Kun unelma on tässä vaiheessa, on syytä keskittyä vain visiointiin ja nähdä kauniit asiat - vanhat peiliovet, jotka saa kunnostettua (tällä hetkellä kulkusiltoina), osan ikkunoista saa myös kunnostettua, katossa roikkuu pari kaunista lamppua, jotka säästetään jne.
Eilen keskityttiin olennaiseen - siivottiin pikkumökkiä, keittiö puunattiin ja tuotiin sinne perussetti ruoanlaittoa ja kahvinkeittoa varten, siivottiin huussi ja aloitin maalaamaan sen sisäpuolta ja tosiaan raivattiin pihamaata heinikon ja pusikon peitosta. Aion tällä viikolla käydä ekotorilla ym haalimassa kaikkea pientä tarpeellista, kuten ruokapöydän tuoleja ja viedä kotoa varastoista mm mattoja, astioita ja lapsille lukemista ja muuta tekemistä, että viihtyvät. Tehdään pikkumökistä kodikas niin on mukavampi sitten puurtaa isomman torpan kimpussa :)
Yläkerrasta en ees rohjennut nyt kuvia mennä ottamaan. Piippu on purettu ja lattiaa pitäisi tukea alhaaltapäin. Yläkertaan saa kaksi pientä vinttikamaria :)
Lapset olivat kasanneet trampoliinin ja ottivat kaninpoikasetkin mukaan nauttimaan maalaisilmasta. Siivous- ja niittourakan päätteeksi kävimme kävelemässä. Villis toimi kuvaajana ja hienoja kuvia ottikin:
Villiksen "selfie" :)
Istutimme tänne jo kolme omenapuutakin, näyttävät oikein hyvinvoivilta :)
Sellaista urakkaa siis pukkaa tässä seuraavina viikkoina/kuukausina/vuosina :)
Sitten vielä pari kuvaa mettiäisistä, teimme jaokkeen eli nyt näitä pesiä on sitten kaksi. Toiseen jätimme peitetyn emokennon josta toivottavasti uusi emo pian syntyy ja alkaa munimaan.
Kalustoa tuotiin kärrillä paikalle, maalaamaan ei ehditty, kun tuli ns. akuutti tarve :) Pesä oli vahva ja emokennoja koko ajan tulossa, pelättiin parveilua, joten päätettiin tehdä jaoke.
Jaoke laitettiin syreenipuskan toiselle puolelle, lentoaukko jäi lähes samaan suuntaan, kun ei ollut oikein muuta mahdollisuutta - ei haluta lentoaukkoa suunnata pihan puolelle.
Vanhan pesän alin laatikko oli aivan tupaten täynnä. Emoa ei löydetty. Toivottavasti se siellä majaili eikä kadonnut siirrellessä ja tonkiessa pesää. Uudet laatikot pitää lisätä varmaan ensi viikolla. Harmi, ettei meillä ole rakennettuja kennoja, joten lisäämme vaan pohjukkeita ja toivomme että mehiläiset pian alkavat niitä rakentaa. Osa pohjukkeista oli onneksi jo työn alla, lisäilimme niitä silloin kolmisen viikkoa sitten.
Nyt ei toivota muuta kuin työniloa ja edes jonkinmoista hunajasatoa :)
